Tervetuloa seuraamaan kehonmuokkausta harrastavan personal trainerin elämää ja matkaani bodariksi. Tavoitteenani on yksinkertaisesti hardcore body ja fitness kisalavojen valloitus😆
lauantai 3. syyskuuta 2016
torstai 1. syyskuuta 2016
keskiviikko 27. heinäkuuta 2016
Jokaisen naisen tavoite; kiinteytyminen
"Haluan muotoa vartaloon, kiinteytyä ja pyöreät pakarat,
MUTTA EN HALUA LIHAKSIA.!?"
Tämmöisiä toiveita kuulee naisilta, jotka aloittavat kuntosali harrastuksen. Halutaan näyttää sporttiselta, mutta ei haluta lihaksia. Halutaan pyöreät pakarat, mutta ei missään nimessä kyykätä ainakaan raskailla painoilla, koska pelätään lihaksia.
Jo pelkkä sana "kiinteytyminen" on hieman epämääräinen. Ihmisellä on luiden ja nahan välissä lihasta ja rasvaa. Jos rasvaa on reilusti enemmän kuin lihasta, näyttää ihminen löysältä. Jos ei ole lihasta eikä rasvaa, on ihminen laiha eli pelkkää luuta ja nahkaa. Jos taas lihasta on enemmän kuin rasvaa, on ihminen muodokas, kiinteä ja hänellä on mahdollisesti myös pyöreät pakarat.
Mitä se kiinteytyminen sitten tarkoittaa?
Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kun kasvatat lihaksia, kehonkoostumuksesi muuttuu kiinteämmäksi! Lihas on kiinteää ja rasva löysää.
LIHAKSET antavat siis vartalolle muodon. Näin ollen jos haluat muotoa vartaloon tai pyöreät pakarat, täytyy sinne saada lihasta.
Näin ollen et voi myöskään kiinteytyä ilman treeniä, joka kasvattaa lihaksia. Toki rasvaa voit polttaa esim lenkkeilemällä, mutta silloin sinusta tulee laiha, ei muodokas, eikä ne pakarat pyöristy.
Painonpudotus on taas laihduttamista ja silloin painoa lähtee sekä lihaksista, että kehon rasvasta. Jos siis haluat vaaka lukeman pienemmäksi, et varsinaisesti kiinteydy etkä saa muotoja vaan ainoastaan laihdut eli kokonais massasi pienenee ja sinusta tulee vain pienempi kokoinen. Silloinkaan et saa niitä muotoja jos tavoitteena on se vaaka lukema.
Usein naiset, jotka aloittavat kuntosali harrastuksen pelkäävät, että heille kasvaa miehekkäät lihakset. Ei haluta treenata isoilla painoilla koska pelätään lihaksia, mutta halutaan kuitenkin se muodokas vartalo ja pakarat.
Kun menet salille ja haluat kiinteytyä, sun täytyy kasvattaa lihaksia. Mitä enemmän kropassa on lihasta, sitä enemmän se myös kuluttaa energiaa, eli kaloreita. Haloo!
Kiinteytyminen (kehonkoostumuksen muuttaminen) vaatii hyvin suunnitellun ruokavalion. Täytyy yksinkertaisesti kuluttaa enemmän kuin syö, että rasvaa saadaan kropasta pois. Tässäkin mennään usein ääripäähän ja syödään aivan liian vähän. Ajatellaan että kun ei syödä ja treenataan kovaa niin saadaan nopeasti tuloksia. Valitettavasti asia menee juuri päin vastoin ja silloin mennään ojasta allikkoon.
Lihakset eivät kasva itsestään eikä varsinkaan vahingossa. Kun aloittaa kuntosali harrastuksen tavoitteena kiinteytyminen, ei tarvitse pelätä niitä lihaksia. Lihaa kasvaa hitaasti, se vaatii säännöllistä kovaa treeniä, pitää syödä yli kulutuksen ja levätä tarpeeksi.
Kiinteästä vartalosta unelmoivat vaan reippaasti salille ja kyykky tankoon kunnolla romua. Et kasva vahingossa "liian isoksi"☺
MUTTA EN HALUA LIHAKSIA.!?"
Tämmöisiä toiveita kuulee naisilta, jotka aloittavat kuntosali harrastuksen. Halutaan näyttää sporttiselta, mutta ei haluta lihaksia. Halutaan pyöreät pakarat, mutta ei missään nimessä kyykätä ainakaan raskailla painoilla, koska pelätään lihaksia.
Jo pelkkä sana "kiinteytyminen" on hieman epämääräinen. Ihmisellä on luiden ja nahan välissä lihasta ja rasvaa. Jos rasvaa on reilusti enemmän kuin lihasta, näyttää ihminen löysältä. Jos ei ole lihasta eikä rasvaa, on ihminen laiha eli pelkkää luuta ja nahkaa. Jos taas lihasta on enemmän kuin rasvaa, on ihminen muodokas, kiinteä ja hänellä on mahdollisesti myös pyöreät pakarat.
Mitä se kiinteytyminen sitten tarkoittaa?
Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kun kasvatat lihaksia, kehonkoostumuksesi muuttuu kiinteämmäksi! Lihas on kiinteää ja rasva löysää.
LIHAKSET antavat siis vartalolle muodon. Näin ollen jos haluat muotoa vartaloon tai pyöreät pakarat, täytyy sinne saada lihasta.
Näin ollen et voi myöskään kiinteytyä ilman treeniä, joka kasvattaa lihaksia. Toki rasvaa voit polttaa esim lenkkeilemällä, mutta silloin sinusta tulee laiha, ei muodokas, eikä ne pakarat pyöristy.
Painonpudotus on taas laihduttamista ja silloin painoa lähtee sekä lihaksista, että kehon rasvasta. Jos siis haluat vaaka lukeman pienemmäksi, et varsinaisesti kiinteydy etkä saa muotoja vaan ainoastaan laihdut eli kokonais massasi pienenee ja sinusta tulee vain pienempi kokoinen. Silloinkaan et saa niitä muotoja jos tavoitteena on se vaaka lukema.
Usein naiset, jotka aloittavat kuntosali harrastuksen pelkäävät, että heille kasvaa miehekkäät lihakset. Ei haluta treenata isoilla painoilla koska pelätään lihaksia, mutta halutaan kuitenkin se muodokas vartalo ja pakarat.
Kun menet salille ja haluat kiinteytyä, sun täytyy kasvattaa lihaksia. Mitä enemmän kropassa on lihasta, sitä enemmän se myös kuluttaa energiaa, eli kaloreita. Haloo!
Kiinteytyminen (kehonkoostumuksen muuttaminen) vaatii hyvin suunnitellun ruokavalion. Täytyy yksinkertaisesti kuluttaa enemmän kuin syö, että rasvaa saadaan kropasta pois. Tässäkin mennään usein ääripäähän ja syödään aivan liian vähän. Ajatellaan että kun ei syödä ja treenataan kovaa niin saadaan nopeasti tuloksia. Valitettavasti asia menee juuri päin vastoin ja silloin mennään ojasta allikkoon.
Lihakset eivät kasva itsestään eikä varsinkaan vahingossa. Kun aloittaa kuntosali harrastuksen tavoitteena kiinteytyminen, ei tarvitse pelätä niitä lihaksia. Lihaa kasvaa hitaasti, se vaatii säännöllistä kovaa treeniä, pitää syödä yli kulutuksen ja levätä tarpeeksi.
Kiinteästä vartalosta unelmoivat vaan reippaasti salille ja kyykky tankoon kunnolla romua. Et kasva vahingossa "liian isoksi"☺
sunnuntai 10. heinäkuuta 2016
Kielletty hedelmä
Onko sinulle joskus käynyt niin, että kun päätät olla syömättä herkkuja esim. kuukauteen, niin repsahdat jo ensimmäisen viikon sisällä ostamaan kaupan kassalta suklaapatukan? Kyllä, niin on käynyt jokaiselle joskus. Kaikki mikä on kiellettyä kiehtoo. Sama pätee ihan jokaisella elämän osa-alueella, myös ruokailussa. Aivan sama miten kova itsekuri tai tahtotila sinulla on jos jotain kiellät itseltäsi, sitä tekee mieli.
Jos aloitat kuntokuurin ja ruokavalion noudattamisen, kannattaa ruokavalion olla mahdollisimman joustava. Kaikki mikä on kiellettyjen listalla, houkuttelee eniten. Ne myös pyörii mielessäsi paljon ja joudut jatkuvasti taistelemaan mielihaluja vastaaan.
Keskity asioihin mitä voit/saat syödä. Tee niistä vaikka lista ja mieti mitä kaikkea hyvää niistä pystyy kokkaamaan. Unohda "kielletyt" ruuat ja ajattele niin päin, ettet halua syödä sellaista, mikä ei vie sinua eteenpäin kohti tavoitettasi.
Anna itsellesi lupa syödä mitä tahansa, mutta samalla pohdi miten ne vaikuttaa kehitykseesi. Miksi söisit sellaista, joka hidastaa esim laihtumistasi? Kun on lupa syödä mitä haluaa, usein ne mielihalut katoavat jo ajatuksesta, että mä saan jos haluan. Itsepäisiä kun ollaan, niin 'minä itse' kun saa päättää, ei huonot valinnat tule edes mieleen😃
Yksi hyvä keino on vaihtaa totuttuja ruoka-aineita parempi laatuisempiin vaihtoehtoihin. Vaihda esim vaalea leipä täysjyvä leipään, vehnä makaroni täysjyvä makaroniin, sokeri mehu sokerittomaan mehuun, maitosuklaa tummaan suklaaseen, tavalliset sipsit ruis sipseihin jne.
Toinen hyvä tapa on muuttaa annoskokoja. Jos aikaisemmin olet täyttänyt lautasen 1/4 salaattia, 1/2 makaronia ja 1/4 lihaa niin vaihda salaatin ja makaronin määriä eli salaattia 1/2 ja makaronia 1/4. Näin pienellä muutoksella syöt edelleen totuttujen tapojen mukaisesti, mutta terveellisemmin.
Radikaalit muutokset ruokavalioon kertaheitolla aiheuttaa usein epäonnistumisia. Ihminen on niin tapojensa uhri, ettei suuret muutokset usein onnistu lyhyessä ajassa. Pikkuhiljaa totutellen kun muuttaa tapojaan, pidemmällä aikavälillä koko ruokavalio on muuttunut kuin itsestään. Ilman sen suurempia taisteluita.
Jos aloitat kuntokuurin ja ruokavalion noudattamisen, kannattaa ruokavalion olla mahdollisimman joustava. Kaikki mikä on kiellettyjen listalla, houkuttelee eniten. Ne myös pyörii mielessäsi paljon ja joudut jatkuvasti taistelemaan mielihaluja vastaaan.
Keskity asioihin mitä voit/saat syödä. Tee niistä vaikka lista ja mieti mitä kaikkea hyvää niistä pystyy kokkaamaan. Unohda "kielletyt" ruuat ja ajattele niin päin, ettet halua syödä sellaista, mikä ei vie sinua eteenpäin kohti tavoitettasi.
Anna itsellesi lupa syödä mitä tahansa, mutta samalla pohdi miten ne vaikuttaa kehitykseesi. Miksi söisit sellaista, joka hidastaa esim laihtumistasi? Kun on lupa syödä mitä haluaa, usein ne mielihalut katoavat jo ajatuksesta, että mä saan jos haluan. Itsepäisiä kun ollaan, niin 'minä itse' kun saa päättää, ei huonot valinnat tule edes mieleen😃
Yksi hyvä keino on vaihtaa totuttuja ruoka-aineita parempi laatuisempiin vaihtoehtoihin. Vaihda esim vaalea leipä täysjyvä leipään, vehnä makaroni täysjyvä makaroniin, sokeri mehu sokerittomaan mehuun, maitosuklaa tummaan suklaaseen, tavalliset sipsit ruis sipseihin jne.
Toinen hyvä tapa on muuttaa annoskokoja. Jos aikaisemmin olet täyttänyt lautasen 1/4 salaattia, 1/2 makaronia ja 1/4 lihaa niin vaihda salaatin ja makaronin määriä eli salaattia 1/2 ja makaronia 1/4. Näin pienellä muutoksella syöt edelleen totuttujen tapojen mukaisesti, mutta terveellisemmin.
Radikaalit muutokset ruokavalioon kertaheitolla aiheuttaa usein epäonnistumisia. Ihminen on niin tapojensa uhri, ettei suuret muutokset usein onnistu lyhyessä ajassa. Pikkuhiljaa totutellen kun muuttaa tapojaan, pidemmällä aikavälillä koko ruokavalio on muuttunut kuin itsestään. Ilman sen suurempia taisteluita.
torstai 30. kesäkuuta 2016
Mättöviikko
Jep, viikko!
Juhannusta varten ostettiin grillattavaa, lihaa, kanaa, makkaraa, nakkeja, maissia ja uusia perunoita. Grilli safkojen lisäksi (koska meillä ei ollut mitään mökkeily suunnitelmia tms) vuokrattiin 5 leffaa ja ostettiin hirveä kasa sipsejä, jätskiä, karkkia ja mun lemppareita suklaa cashewpähkinöitä 😆
Torstaina aloitin suklaa cashewpähkinöillä ja sipseillä. Seuraavana iltana jatkoin Ben&Jerryn jäätelöllä ja sunnuntaina uppos monta grillimakkaraa muiden eväiden lisäksi. Näillä eväillä meni koko seuraava viikko.
Eipä siinä mitään jos tykkää syödä, mutta tällaisena mustavalkoisena tyyppinä joko tai mentaliteetilla se on aika rassaavaa kun ei osaa lopettaa😨 Se on kaikki tai ei mitään asiassa kuin asiassa! Kun treenaan treenaan tosissani, kun noudatan ruokavalioa niin punnitsen jokaisen riisin, kun herkuttelen, vedän överit ja syön monena päivänä peräkkäin mitä sattuu. Proteiineista pidän huolen kyllä huonoinakin päivinä, mutta se paskan määrä mitä voi pieni ihminen syödä, on jotain ihan käsittämätöntä!
Mä oon nyt pari vuotta opetellut tätä syömis puolta ja oppinut paljonkin. Tulokset näkyy niin kropassa kuin treenipainoissakin, mutta vanha riesa joka on jo selätetty, riivaa aina silloin tällöin.
Syöminen on niin paljon muutakin kuin vain ravintoa elimistölle. Siihen liittyy monenlaisia tunteita niin hyviä kuin huonojakin ja sitten syödään. Olen oppinut jo sen, että vaikka syön viikon miten sattuu, ei se kaada koko maailmaa kertaheitolla vaan myös sen viikon jälkeen voi palata takaisin siihen normaaliin ruokavalioon ja jatkaa eteenpäin. Muutaman päivän mätöt ei näy eikä tunnu missään silloin kun treenaa kunnolla ja pysyy ruokavaliossa edes suurimman osan ajasta.
Joskus kun aloittelin treenaamaan ja opettelin syömään, lannistuin samantien kun lipsuin ruokavaliosta ja jätin treenitkin väliin kokonaan koska olin syönyt "väärin"😂 Luulin aina että kaikki on menetetty yhden huonomman päivän takia ja saatoin pitää useamman viikon taukoa treeneistä ja heittää ihan läskiksi koko homman. Sitten aloitin taas "alusta" koko homman ja se kesti just niin kauan kuin tein seuraavan "virheen". Vitsi mikä perfektionisti😅 Mun tavoitteeni on kasvattaa lihaksia joten ruokavalio on muutenkin niin joustava, ettei katastrofia ole tiedossa jos korvienväli on kunnossa. (Tämän pään kanssa onkin saanut tehdä töitä 😂)
Nyt olen oppinut suhtautumaan itseeni armollisemmin, tai oikeastaan ymmärrän olevani ihan tavallinen, itsekuriton, mukavuudenhaluinen ihminen. Ihan niin kuin jokainen meistä. Tehdään virheitä ja opitaan niistä (toivottavasti) mutta ei jäädä tuleen makaamaan.
Itsekuri on asia mitä jokainen meistä opettelee koko ajan. Kuka minkäkin asian suhteen. Suurimmalla osalla ihmisiä se on se ruoka minkä kanssa painitaan tai oikeastaan hyvä ruoka, roska ruoka, herkut jne. Toiset on vuodesta toiseen opetellut syömään terveellisesti ja omiin tavoitteisiin nähden hyvin ja siitä on tullut jo automaattinen asia. Siinä vaiheessa kun on kymmeniä vuosia syönyt tietyllä tavalla, ei tee edes mieli mitään muuta. Itse olen vielä opettelemassa vaikka pitkä matka onkin jo takana. Pitkään olen syönyt hyvin ja olen tyytyväinen siihen. Nyt tuli huono, mutta opettavainen viikko tähän väliin ja taas jatketaan matkaa eteenpäin.
Tämä on rohkaisuksi niille jotka kamppailevat ruokailujen kanssa, älä lannistu vaan jatka eteenpäin. Yksikin hyvin syöty päivä tai kunnon treeni on aina eteenpäin. Tää on matka, jossa opitaan koko ajan ja tämän kuuluu olla myös mukavaa. Ajattele jos tavoite on kasvattaa isot lihakset ja tavoitteen saavuttaminen kestää 10 vuotta, olisiko motivoivaa jos se koko ajan olisi taistelua itsensä kanssa milloin treenistä ja milloin ruokavalion kanssa tuskailua. Anna itsellesi lupa tehdä virheitä, lupa olla ihminen ja opi niistä asioista joita et halua tehdä uudestaan.
Tee sitä mistä tykkäät ja tykkää siitä mitä teet. Mä tykkään treenata ja syödä sen mukaisesti, välillä lipsuen tai ihan vaan luvan kanssa herkutellen☺
Juhannusta varten ostettiin grillattavaa, lihaa, kanaa, makkaraa, nakkeja, maissia ja uusia perunoita. Grilli safkojen lisäksi (koska meillä ei ollut mitään mökkeily suunnitelmia tms) vuokrattiin 5 leffaa ja ostettiin hirveä kasa sipsejä, jätskiä, karkkia ja mun lemppareita suklaa cashewpähkinöitä 😆
Torstaina aloitin suklaa cashewpähkinöillä ja sipseillä. Seuraavana iltana jatkoin Ben&Jerryn jäätelöllä ja sunnuntaina uppos monta grillimakkaraa muiden eväiden lisäksi. Näillä eväillä meni koko seuraava viikko.
![]() |
| Kuvassa safkojen lisäksi mieheni ja lapseni💜 |
Eipä siinä mitään jos tykkää syödä, mutta tällaisena mustavalkoisena tyyppinä joko tai mentaliteetilla se on aika rassaavaa kun ei osaa lopettaa😨 Se on kaikki tai ei mitään asiassa kuin asiassa! Kun treenaan treenaan tosissani, kun noudatan ruokavalioa niin punnitsen jokaisen riisin, kun herkuttelen, vedän överit ja syön monena päivänä peräkkäin mitä sattuu. Proteiineista pidän huolen kyllä huonoinakin päivinä, mutta se paskan määrä mitä voi pieni ihminen syödä, on jotain ihan käsittämätöntä!
![]() |
| Leffailta mätöt |
Mä oon nyt pari vuotta opetellut tätä syömis puolta ja oppinut paljonkin. Tulokset näkyy niin kropassa kuin treenipainoissakin, mutta vanha riesa joka on jo selätetty, riivaa aina silloin tällöin.
Syöminen on niin paljon muutakin kuin vain ravintoa elimistölle. Siihen liittyy monenlaisia tunteita niin hyviä kuin huonojakin ja sitten syödään. Olen oppinut jo sen, että vaikka syön viikon miten sattuu, ei se kaada koko maailmaa kertaheitolla vaan myös sen viikon jälkeen voi palata takaisin siihen normaaliin ruokavalioon ja jatkaa eteenpäin. Muutaman päivän mätöt ei näy eikä tunnu missään silloin kun treenaa kunnolla ja pysyy ruokavaliossa edes suurimman osan ajasta.
Joskus kun aloittelin treenaamaan ja opettelin syömään, lannistuin samantien kun lipsuin ruokavaliosta ja jätin treenitkin väliin kokonaan koska olin syönyt "väärin"😂 Luulin aina että kaikki on menetetty yhden huonomman päivän takia ja saatoin pitää useamman viikon taukoa treeneistä ja heittää ihan läskiksi koko homman. Sitten aloitin taas "alusta" koko homman ja se kesti just niin kauan kuin tein seuraavan "virheen". Vitsi mikä perfektionisti😅 Mun tavoitteeni on kasvattaa lihaksia joten ruokavalio on muutenkin niin joustava, ettei katastrofia ole tiedossa jos korvienväli on kunnossa. (Tämän pään kanssa onkin saanut tehdä töitä 😂)
Nyt olen oppinut suhtautumaan itseeni armollisemmin, tai oikeastaan ymmärrän olevani ihan tavallinen, itsekuriton, mukavuudenhaluinen ihminen. Ihan niin kuin jokainen meistä. Tehdään virheitä ja opitaan niistä (toivottavasti) mutta ei jäädä tuleen makaamaan.
Itsekuri on asia mitä jokainen meistä opettelee koko ajan. Kuka minkäkin asian suhteen. Suurimmalla osalla ihmisiä se on se ruoka minkä kanssa painitaan tai oikeastaan hyvä ruoka, roska ruoka, herkut jne. Toiset on vuodesta toiseen opetellut syömään terveellisesti ja omiin tavoitteisiin nähden hyvin ja siitä on tullut jo automaattinen asia. Siinä vaiheessa kun on kymmeniä vuosia syönyt tietyllä tavalla, ei tee edes mieli mitään muuta. Itse olen vielä opettelemassa vaikka pitkä matka onkin jo takana. Pitkään olen syönyt hyvin ja olen tyytyväinen siihen. Nyt tuli huono, mutta opettavainen viikko tähän väliin ja taas jatketaan matkaa eteenpäin.
Tämä on rohkaisuksi niille jotka kamppailevat ruokailujen kanssa, älä lannistu vaan jatka eteenpäin. Yksikin hyvin syöty päivä tai kunnon treeni on aina eteenpäin. Tää on matka, jossa opitaan koko ajan ja tämän kuuluu olla myös mukavaa. Ajattele jos tavoite on kasvattaa isot lihakset ja tavoitteen saavuttaminen kestää 10 vuotta, olisiko motivoivaa jos se koko ajan olisi taistelua itsensä kanssa milloin treenistä ja milloin ruokavalion kanssa tuskailua. Anna itsellesi lupa tehdä virheitä, lupa olla ihminen ja opi niistä asioista joita et halua tehdä uudestaan.
Tee sitä mistä tykkäät ja tykkää siitä mitä teet. Mä tykkään treenata ja syödä sen mukaisesti, välillä lipsuen tai ihan vaan luvan kanssa herkutellen☺
sunnuntai 26. kesäkuuta 2016
Minä vs minä
Löysin vanhoja valokuvia.
Yllätyin, kun tunteet joita tunsin kuvia verrattaessa nykyiseen ulkomuotooni ei ollutkaan niin positiivisia kuin odotin. Odotinko edes mitään kun rupesin kuvia selailemaan? Pohdin hetken ja kyllä odotin, että ulkoinen muutos olisi miellyttävä, tulisin hyvälle tuulelle ja olisin tyytyväinen itseeni, olenhan tehnyt hirveästi töitä lihaksikkaan kroppani eteen.
Olen treenannut viikosta toiseen, päättäväisesti keskittynyt yhteen treeniin kerrallaan ja ylittänyt itseni jatkuvasti, taistellut ajatuksiani vastaan kun painot on noussut ja psyykannut itseni tekemään ne kuuluisat viimeiset toistot loppuun asti. Tätähän mä olen halunnut ja olen nauttinut jokaisesta treenistä.
Nyt jouduin pysähtymään miettimään mistä nuo oudot fiilikset oikein kumpuaa? Näytän vanhemmissa kuvissa niin pieneltä ja sirolta. 158cm pitkä ja painoa maksimissaan 48kg, ei yhtään läskiä eikä lihasta, olen laiha nuori tyttö.
Tuoreimmissa kuvissa on aikuisen naisen näköinen tyyppi, muodokas sellainen, on pyöreät olkapäät ja pakarat ja tukkakin on laitettu. Pituus on edelleen 158cm, mutta vaaka näyttää 62kg.
Olen koko ajan ollut itseeni ja kehitykseeni tyytyväinen. En ole koskaan kuluttanut aikaani peilin edessä enkä kytännyt painoani enkä syömisiäni. Olen innoissani kulkenut haaveitani kohti ja lihaksikas kroppa on yksi niistä, ollut aina. Nyt jostain syystä kuvia katsellessani tuli fiilis etten olekaan tyytyväinen. Mitä ihmettä!?
Näin paksun aikuisen naisen ja se pieni siro tyttö näytti paljon paremmalta. Silloin kun olin se pieni laiha tyttö, haaveilin lihaksikkaasta vartalosta ja personal trainerin työstä. Opettelin ensin itse syömään ja treenaamaan oikein. Aloin opiskelemaan treenaamisesta ja ravinnosta, kävin personal trainer koulun, foamroller ohjaaja koulutuksen, liikekaava testaus koulutuksen ja tällä hetkellä minulla on kesken kaksi verkkokurssia aiheesta. Olen siis panostanut tähän ihan oikeasti.
Etsin lisää vanhoja kuvia ja vertailin niitä tuoreimpiin. Arvostelin jokaisen yksityiskohdan ja muistelin fiiliksia niistä hetkistä kun kuvat on otettu. Samalla pohdin koko ajan, että mistä nämä tunteet johtuvat. Laitoin kuvia vierekkäin ja näytin miehelleni, odotin hänen reaktiota radikaaliin muodonmuutokseeni. Näin kuinka hänen mielessään vilisi muistoja yhteisistä hetkistämme ja hän vain hymyili ja totesi "mun pikkunen tyttöystävä on nykyään bodari". Siinä kaikki? Eikö hän nähnyt, että mä olen tuplasti isompi kuin kaksi vuotta sitten? Eikö häntä haittaa, että en oo enää pieni ja siro? Epävarmana kysyin varovasti "pitäiskö mun vähän laihduttaa?" johon mies hölmistyneenä vastasi "miks ihmeessä pitäis laihduttaa kun on pelkkää lihasta ja vatsapalikat näkyy?" niin, en mä tiedä, tuli fiilis et mä oon tosi paksu.
Mies meni nukkumaan ja mä jäin vielä kummastelemaan outoja ajatuksiani. Hetken päästä muistin, että mä täytän viikon päästä 30v😂 Siis oikeesti! Ei kai mulla ala se paljon puhuttu kolmenkympin kriisi!? Mä en oo ikinä uskonut moiseen, muka kriisi jostain iästä, hölynpölyä. Epävarmat ihmiset selittelee oireilujaan ikäkriiseillä. Ihan oikeesti, näin mä oon ajatellut ja kops, omaan nilkkaan, niin kuin aina.
Ihan sama minkä näköinen, muotoinen tai kokoinen ihminen on, jokaiselle tulee ajatuksia että pitäisi olla jotain muuta. Pikkasen laihempi, vähän lihaksikkaampi, painavampi, kevyempi tai jotain muuta. Ulkonäkö on asia, jota jokainen joskus miettii. Mulla se kävi nyt näin, valokuvien muodossa. Tajusin, että vuodet vierii ja ikää tulee enkä mä mahda sille mitään. Se on hyväksyttävä, että kun puhutaan nuorista, mä en enää kuulu siihen joukkoon.
Mä oon jumalauta aikuinen nainen, lihaksikas sellainen!
Yllätyin, kun tunteet joita tunsin kuvia verrattaessa nykyiseen ulkomuotooni ei ollutkaan niin positiivisia kuin odotin. Odotinko edes mitään kun rupesin kuvia selailemaan? Pohdin hetken ja kyllä odotin, että ulkoinen muutos olisi miellyttävä, tulisin hyvälle tuulelle ja olisin tyytyväinen itseeni, olenhan tehnyt hirveästi töitä lihaksikkaan kroppani eteen.
Olen treenannut viikosta toiseen, päättäväisesti keskittynyt yhteen treeniin kerrallaan ja ylittänyt itseni jatkuvasti, taistellut ajatuksiani vastaan kun painot on noussut ja psyykannut itseni tekemään ne kuuluisat viimeiset toistot loppuun asti. Tätähän mä olen halunnut ja olen nauttinut jokaisesta treenistä.
Nyt jouduin pysähtymään miettimään mistä nuo oudot fiilikset oikein kumpuaa? Näytän vanhemmissa kuvissa niin pieneltä ja sirolta. 158cm pitkä ja painoa maksimissaan 48kg, ei yhtään läskiä eikä lihasta, olen laiha nuori tyttö.
Tuoreimmissa kuvissa on aikuisen naisen näköinen tyyppi, muodokas sellainen, on pyöreät olkapäät ja pakarat ja tukkakin on laitettu. Pituus on edelleen 158cm, mutta vaaka näyttää 62kg.
Olen koko ajan ollut itseeni ja kehitykseeni tyytyväinen. En ole koskaan kuluttanut aikaani peilin edessä enkä kytännyt painoani enkä syömisiäni. Olen innoissani kulkenut haaveitani kohti ja lihaksikas kroppa on yksi niistä, ollut aina. Nyt jostain syystä kuvia katsellessani tuli fiilis etten olekaan tyytyväinen. Mitä ihmettä!?
Näin paksun aikuisen naisen ja se pieni siro tyttö näytti paljon paremmalta. Silloin kun olin se pieni laiha tyttö, haaveilin lihaksikkaasta vartalosta ja personal trainerin työstä. Opettelin ensin itse syömään ja treenaamaan oikein. Aloin opiskelemaan treenaamisesta ja ravinnosta, kävin personal trainer koulun, foamroller ohjaaja koulutuksen, liikekaava testaus koulutuksen ja tällä hetkellä minulla on kesken kaksi verkkokurssia aiheesta. Olen siis panostanut tähän ihan oikeasti.
Etsin lisää vanhoja kuvia ja vertailin niitä tuoreimpiin. Arvostelin jokaisen yksityiskohdan ja muistelin fiiliksia niistä hetkistä kun kuvat on otettu. Samalla pohdin koko ajan, että mistä nämä tunteet johtuvat. Laitoin kuvia vierekkäin ja näytin miehelleni, odotin hänen reaktiota radikaaliin muodonmuutokseeni. Näin kuinka hänen mielessään vilisi muistoja yhteisistä hetkistämme ja hän vain hymyili ja totesi "mun pikkunen tyttöystävä on nykyään bodari". Siinä kaikki? Eikö hän nähnyt, että mä olen tuplasti isompi kuin kaksi vuotta sitten? Eikö häntä haittaa, että en oo enää pieni ja siro? Epävarmana kysyin varovasti "pitäiskö mun vähän laihduttaa?" johon mies hölmistyneenä vastasi "miks ihmeessä pitäis laihduttaa kun on pelkkää lihasta ja vatsapalikat näkyy?" niin, en mä tiedä, tuli fiilis et mä oon tosi paksu.
![]() |
| Loppukesä 2014 & Alkukesä 2016 +14kg |
Mies meni nukkumaan ja mä jäin vielä kummastelemaan outoja ajatuksiani. Hetken päästä muistin, että mä täytän viikon päästä 30v😂 Siis oikeesti! Ei kai mulla ala se paljon puhuttu kolmenkympin kriisi!? Mä en oo ikinä uskonut moiseen, muka kriisi jostain iästä, hölynpölyä. Epävarmat ihmiset selittelee oireilujaan ikäkriiseillä. Ihan oikeesti, näin mä oon ajatellut ja kops, omaan nilkkaan, niin kuin aina.
Ihan sama minkä näköinen, muotoinen tai kokoinen ihminen on, jokaiselle tulee ajatuksia että pitäisi olla jotain muuta. Pikkasen laihempi, vähän lihaksikkaampi, painavampi, kevyempi tai jotain muuta. Ulkonäkö on asia, jota jokainen joskus miettii. Mulla se kävi nyt näin, valokuvien muodossa. Tajusin, että vuodet vierii ja ikää tulee enkä mä mahda sille mitään. Se on hyväksyttävä, että kun puhutaan nuorista, mä en enää kuulu siihen joukkoon.
Mä oon jumalauta aikuinen nainen, lihaksikas sellainen!
lauantai 25. kesäkuuta 2016
Aloittelijan yleisimpiä ongelmia
Kun aloitin treenaamisen tosissani, tuli vastaan monenlaisia haasteita. Kaikki ei mennytkään niin kuin olin ajatellut ja tahtojen taisteluja käytiin ensimmäisen parin vuoden aikana jatkuvasti.
Nyt kun olen itse valmentanut muita ihmisiä ja seuraillut somessa ihmisten treeni intoilua, olen huomannut, että ihan samat ongelmat tulee vastaan lähes jokaiselle, tavoitteesta riippumatta. Listaan niistä yleisimmät, jotta sinä voit olla viisaampi ja välttyä monelta harmita.
TREENATAAN LIIKAA
Intoa riittää enemmän kuin kuntoa. Kaikki haluaa treenata kovaa, joka päivä ja koko ajan. Ei vain ymmärretä sitä, että jos peruskunto on ihan paska, ei pysty treenaamaan samalla tavalla kuin se oma idoli. Kopioidaan jonkun fitness blogista treeniohjelma, treenataan täysiä pari kuukautta ja sen jälkeen kroppa sanoo itsensä irti. Motivaatio katoaa, ruvetaan mättämään herkkuja enemmän kuin koskaan, mieli on maassa, sydän hakkaa heti herätessä eikä treenit voisi vähempää kiinnostaa. Eikä mikään ihme.
Treeniohjelma pitää suunnitella omaan kuntotasoon sopivaksi. Aloittaa kevyesti ja nostaa tehoja sitä mukaa kuin kunto kasvaa. Ajattele jos menet ensimmäistä kertaa elämässäsi ajamaan autolla. Ethän sä paina samantien kaasua pohjaan, vaan pikkuhiljaa totuttelet ajamaan, hiljaa tunnustelet miten auto käyttäytyy ja vasta totuttelun jälkeen lähdet moottoritielle ja vaihdat isompaa vaihdetta silmään. Samoin pitää toimia treenaamisen suhteen. Kroppa tarvitsee aikaa tottua uudenlaiseen rasitukseen.
EI SYÖDÄ TARPEEKSI
Niin, tämän "kaikki jo tietää", mutta silti se vaan on yksi yleisimmistä ongelmista. Kaikki, ihan kaikki, jotka aloittaa treenaamisen, sanoo et "mä syön ihan sikana enkä vaan kasva" tai "mä syön tosi terveellisesti enkä laihdu". Todellisuudessa kummallakaan ei ole mitään käsitystä siitä, mikä on tarpeeksi ja mikä terveellistä. Vedetään aamulla terveellinen smoothie, jossa ei ole kuin marjoja, vähän avokadoa, spiruliinaa ja vettä. Iltapäivällä syödään kanasalaatti ja sitten salille. Treenin jälkeen juodaan tietenkin palautusjuoma ja sitten kello onkin jo yli 18:00, jonka jälkeen ei voi syödä enää, koska se lihottaa. Pelätään kaloreita, hiilareita ja rasvat saatiin jo siitä aamusmoothien avokadosta. Protskut oli palautusjuomassa. Vettä ei viitsi juoda liikaa, ettei ala turvottaa.
Molemmat pelkäävät lihoamista niin paljon, että koko aineenvaihdunta on jumissa.
Lihakset ei kasva ilman plussa kaloreita eikä rasva pala liian vähillä energioilla. Ihan ensimmäisenä pidä huoli, että juot tarpeeksi, vettä. Sen jälkeen kellota ruoka-ajat, syö 3h välein 5-6x/pv. Nestepöhö lähtee juomalla ja läski lähtee syömällä.
EI JUODA TARPEEKSI NESTETTÄ
kts. edellinen
KIIRE
Kiire töihin, kiire kouluun, kiire kauppaan, kiire salille, kiire lasten harrastuksiin, kiire kotiin, kiire kaverin kanssa kahville, kiire bussiin, kiire, kampaamoon, kiire nukkumaan, kiire nukkua, koska aamulla on taas kiire.
Mihin ihmisillä oikeasti on niin kiire, ettei ole aikaa syödä, nukkua, viettää aikaa läheisten kanssa tai harrastaa?
Kiirettä ei oikeasti ole olemassakaan.
On vain huonoa arjen suunnittelua ja priorisointia! Kyllä, jos sinä suunnittelisit ajan käyttösi paremmin, loppuisi loputon kiire kierre!
Ota paperi ja kynä käteen, kirjoita siihen sinulle tärkeät asiat, asiat joista nautit ja asiat jotka on hoidettava. Numeroi ne tärkeysjärjestykseen ja ala täyttämään kalenteria. Huomaat kuinka sinulla jää ylimääräistä aikaa vaikka kuinka paljon.
EI NUKUTA TARPEEKSI
kts. Edellinen.
STRESSI
kts. Edellinen
TIEDETÄÄN LIIKAA
"Kyllä mä tiedän mitä pitää syödä" tai "Mä tiedän miten kannattaa treenata" -lauseet kannattaa unohtaa, jos sä oot lukenut jonkun blogia ja sieltä kopioinut itsellesi treeniohjelman. Internet on täynnä tietoa treenaamisesta ja erilaisia ruokavalioita ja ohjeita on tarjolla joka lähtöön. Mistä sä tiedät onko se treeniohjelma hyvä just sulle? Tai se ruokavalio? Onko niissä otettu huomioon sun energiankulutus, kuntotaso, aineenvaihdunta tai muut yksilölliset vaikuttavat tekijät? Ei niin.
Ei kannata kopioida keneltäkään suoraan mitään. Ruokavalioita ja treeniohjelmia suunnitellessa täytyy ottaa huomioon niin monet yksilölliset tekijät, että jos haluat oikeasti tuloksia, etkä itse osaa suunnitella itsellesi ohjeita, palkkaa valmentaja joka osaa.
Näistä on hyvä aloittaa ennen kuin alkaa syyttelemään huonoja geenejä ja perintötekijöitä😃
Nyt kun olen itse valmentanut muita ihmisiä ja seuraillut somessa ihmisten treeni intoilua, olen huomannut, että ihan samat ongelmat tulee vastaan lähes jokaiselle, tavoitteesta riippumatta. Listaan niistä yleisimmät, jotta sinä voit olla viisaampi ja välttyä monelta harmita.
TREENATAAN LIIKAA
Intoa riittää enemmän kuin kuntoa. Kaikki haluaa treenata kovaa, joka päivä ja koko ajan. Ei vain ymmärretä sitä, että jos peruskunto on ihan paska, ei pysty treenaamaan samalla tavalla kuin se oma idoli. Kopioidaan jonkun fitness blogista treeniohjelma, treenataan täysiä pari kuukautta ja sen jälkeen kroppa sanoo itsensä irti. Motivaatio katoaa, ruvetaan mättämään herkkuja enemmän kuin koskaan, mieli on maassa, sydän hakkaa heti herätessä eikä treenit voisi vähempää kiinnostaa. Eikä mikään ihme.
Treeniohjelma pitää suunnitella omaan kuntotasoon sopivaksi. Aloittaa kevyesti ja nostaa tehoja sitä mukaa kuin kunto kasvaa. Ajattele jos menet ensimmäistä kertaa elämässäsi ajamaan autolla. Ethän sä paina samantien kaasua pohjaan, vaan pikkuhiljaa totuttelet ajamaan, hiljaa tunnustelet miten auto käyttäytyy ja vasta totuttelun jälkeen lähdet moottoritielle ja vaihdat isompaa vaihdetta silmään. Samoin pitää toimia treenaamisen suhteen. Kroppa tarvitsee aikaa tottua uudenlaiseen rasitukseen.
EI SYÖDÄ TARPEEKSI
Niin, tämän "kaikki jo tietää", mutta silti se vaan on yksi yleisimmistä ongelmista. Kaikki, ihan kaikki, jotka aloittaa treenaamisen, sanoo et "mä syön ihan sikana enkä vaan kasva" tai "mä syön tosi terveellisesti enkä laihdu". Todellisuudessa kummallakaan ei ole mitään käsitystä siitä, mikä on tarpeeksi ja mikä terveellistä. Vedetään aamulla terveellinen smoothie, jossa ei ole kuin marjoja, vähän avokadoa, spiruliinaa ja vettä. Iltapäivällä syödään kanasalaatti ja sitten salille. Treenin jälkeen juodaan tietenkin palautusjuoma ja sitten kello onkin jo yli 18:00, jonka jälkeen ei voi syödä enää, koska se lihottaa. Pelätään kaloreita, hiilareita ja rasvat saatiin jo siitä aamusmoothien avokadosta. Protskut oli palautusjuomassa. Vettä ei viitsi juoda liikaa, ettei ala turvottaa.
Molemmat pelkäävät lihoamista niin paljon, että koko aineenvaihdunta on jumissa.
Lihakset ei kasva ilman plussa kaloreita eikä rasva pala liian vähillä energioilla. Ihan ensimmäisenä pidä huoli, että juot tarpeeksi, vettä. Sen jälkeen kellota ruoka-ajat, syö 3h välein 5-6x/pv. Nestepöhö lähtee juomalla ja läski lähtee syömällä.
EI JUODA TARPEEKSI NESTETTÄ
kts. edellinen
KIIRE
Kiire töihin, kiire kouluun, kiire kauppaan, kiire salille, kiire lasten harrastuksiin, kiire kotiin, kiire kaverin kanssa kahville, kiire bussiin, kiire, kampaamoon, kiire nukkumaan, kiire nukkua, koska aamulla on taas kiire.
Mihin ihmisillä oikeasti on niin kiire, ettei ole aikaa syödä, nukkua, viettää aikaa läheisten kanssa tai harrastaa?
Kiirettä ei oikeasti ole olemassakaan.
On vain huonoa arjen suunnittelua ja priorisointia! Kyllä, jos sinä suunnittelisit ajan käyttösi paremmin, loppuisi loputon kiire kierre!
Ota paperi ja kynä käteen, kirjoita siihen sinulle tärkeät asiat, asiat joista nautit ja asiat jotka on hoidettava. Numeroi ne tärkeysjärjestykseen ja ala täyttämään kalenteria. Huomaat kuinka sinulla jää ylimääräistä aikaa vaikka kuinka paljon.
EI NUKUTA TARPEEKSI
kts. Edellinen.
STRESSI
kts. Edellinen
TIEDETÄÄN LIIKAA
"Kyllä mä tiedän mitä pitää syödä" tai "Mä tiedän miten kannattaa treenata" -lauseet kannattaa unohtaa, jos sä oot lukenut jonkun blogia ja sieltä kopioinut itsellesi treeniohjelman. Internet on täynnä tietoa treenaamisesta ja erilaisia ruokavalioita ja ohjeita on tarjolla joka lähtöön. Mistä sä tiedät onko se treeniohjelma hyvä just sulle? Tai se ruokavalio? Onko niissä otettu huomioon sun energiankulutus, kuntotaso, aineenvaihdunta tai muut yksilölliset vaikuttavat tekijät? Ei niin.
Ei kannata kopioida keneltäkään suoraan mitään. Ruokavalioita ja treeniohjelmia suunnitellessa täytyy ottaa huomioon niin monet yksilölliset tekijät, että jos haluat oikeasti tuloksia, etkä itse osaa suunnitella itsellesi ohjeita, palkkaa valmentaja joka osaa.
Näistä on hyvä aloittaa ennen kuin alkaa syyttelemään huonoja geenejä ja perintötekijöitä😃
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



